| Stadieväxling: ingen
|
| indikativ
|
| presens
|
perfekt
|
| person
|
jakande
|
nekande
|
person
|
jakande
|
nekande
|
| 1:a pers. sing.
|
argumentoin
|
en argumentoi
|
1:a pers. sing.
|
olen argumentoinut
|
en ole argumentoinut
|
| 2:a pers. sing.
|
argumentoit
|
et argumentoi
|
2:a pers. sing.
|
olet argumentoinut
|
et ole argumentoinut
|
| 3:e pers. sing.
|
argumentoi
|
ei argumentoi
|
3:e pers. sing.
|
on argumentoinut
|
ei ole argumentoinut
|
| 1:a pers. plur.
|
argumentoimme
|
emme argumentoi
|
1:a pers. plur.
|
olemme argumentoineet
|
emme ole argumentoineet
|
| 2:a pers. plur.
|
argumentoitte
|
ette argumentoi
|
2:a pers. plur.
|
olette argumentoineet
|
ette ole argumentoineet
|
| 3:e pers. plur.
|
argumentoivat
|
ette argumentoi
|
3:e pers. plur.
|
olette argumentoineet
|
ette ole argumentoineet
|
| passiv
|
argumentoidaan
|
ei argumentoida
|
passiv
|
on argumentoitu
|
ei ole argumentoitu
|
| preteritum
|
pluskvamperfekt
|
| person
|
jakande
|
nekande
|
person
|
jakande
|
nekande
|
| 1:a pers. sing.
|
argumentoin
|
en argumentoinut
|
1:a pers. sing.
|
olin argumentoinut
|
en ollut argumentoinut
|
| 2:a pers. sing.
|
argumentoit
|
et argumentoinut
|
2:a pers. sing.
|
olit argumentoinut
|
et ollut argumentoinut
|
| 3:e pers. sing.
|
argumentoi
|
ei argumentoinut
|
3:e pers. sing.
|
oli argumentoinut
|
ei ollut argumentoinut
|
| 1:a pers. plur.
|
argumentoimme
|
emme argumentoineet
|
1:a pers. plur.
|
olimme argumentoineet
|
emme olleet argumentoineet
|
| 2:a pers. plur.
|
argumentoitte
|
ette argumentoineet
|
2:a pers. plur.
|
olitte argumentoineet
|
ette olleet argumentoineet
|
| 3:e pers. plur.
|
argumentoivat
|
eivät argumentoineet
|
3:e pers. plur.
|
olivat argumentoineet
|
eivät olleet argumentoineet
|
| passiv
|
argumentoitiin
|
ei argumentoitu
|
passiv
|
on argumentoitu
|
ei ole argumentoitu
|
| konditionalis
|
| presens
|
perfekt
|
| person
|
jakande
|
nekande
|
person
|
jakande
|
nekande
|
| 1:a pers. sing.
|
argumentoisin
|
en argumentoisi
|
1:a pers. sing.
|
olisin argumentoinut
|
en olisi argumentoinut
|
| 2:a pers. sing.
|
argumentoisit
|
et argumentoisi
|
2:a pers. sing.
|
olisit argumentoinut
|
et olisi argumentoinut
|
| 3:e pers. sing.
|
argumentoisi
|
et argumentoisi
|
3:e pers. sing.
|
olisi argumentoinut
|
ei olisi argumentoinut
|
| 1:a pers. plur.
|
argumentoisimme
|
emme argumentoisi
|
1:a pers. plur.
|
olisimme argumentoineet
|
emme olisi argumentoineet
|
| 2:a pers. plur.
|
argumentoisitte
|
ette argumentoisi
|
2:a pers. plur.
|
olisitte argumentoineet
|
ette olisi argumentoineet
|
| 3:e pers. plur.
|
argumentoisivat
|
eivät argumentoisi
|
3:e pers. plur.
|
olisivat argumentoineet
|
eivät olisi argumentoineet
|
| passiv
|
argumentoitaisiin
|
ei argumentoitaisi
|
passiv
|
olisi argumentoitu
|
ei olisi argumentoitu
|
| imperativ
|
| presens
|
perfekt
|
| person
|
jakande
|
nekande
|
person
|
jakande
|
nekande
|
| 1:a pers. sing.
|
—
|
—
|
1:a pers. sing.
|
—
|
—
|
| 2:a pers. sing.
|
argumentoi
|
älä argumentoi
|
2:a pers. sing.
|
ole argumentoinut
|
älä ole argumentoinut
|
| 3:e pers. sing.
|
argumentoikoon
|
älköön argumentoiko
|
3:e pers. sing.
|
olkoon argumentoinut
|
älköön olko argumentoinut
|
| 1:a pers. plur.
|
argumentoikaamme
|
älkäämme argumentoiko
|
1:a pers. plur.
|
olkaamme argumentoineet
|
älkäämme olko argumentoineet
|
| 2:a pers. plur.
|
argumentoikaa
|
älkää argumentoiko
|
2:a pers. plur.
|
olkaa argumentoineet
|
älkää olko argumentoineet
|
| 3:e pers. plur.
|
argumentoikoot
|
älkööt argumentoiko
|
3:e pers. plur.
|
olkoot argumentoineet
|
älkööt olko argumentoineet
|
| passiv
|
argumentoitakoon
|
älkööt argumentoitako
|
passiv
|
olkoon argumentoitu
|
älköön olko argumentoitu
|
| potentialis
|
| presens
|
perfekt
|
| person
|
jakande
|
nekande
|
person
|
jakande
|
nekande
|
| 1:a pers. sing.
|
argumentoinen
|
en argumentoine
|
1:a pers. sing.
|
lienen argumentoinut
|
en liene argumentoinut
|
| 2:a pers. sing.
|
argumentoinet
|
et argumentoine
|
2:a pers. sing.
|
lienet argumentoinut
|
et liene argumentoinut
|
| 3:e pers. sing.
|
argumentoinee
|
et argumentoine
|
3:e pers. sing.
|
lienee argumentoinut
|
ei liene argumentoinut
|
| 1:a pers. plur.
|
argumentoinemme
|
emme argumentoine
|
3:e pers. plur.
|
lienemme argumentoineet
|
emme liene argumentoineet
|
| 2:a pers. plur.
|
argumentoinette
|
ette argumentoine
|
2:a pers. plur.
|
lienette argumentoineet
|
ette liene argumentoineet
|
| 3:e pers. plur.
|
argumentoinevat
|
eivät argumentoine
|
2:a pers. plur.
|
lienevät argumentoineet
|
eivät liene argumentoineet
|
| passiv
|
argumentoitaneen
|
ei argumentoitane
|
passiv
|
lienee argumentoitu
|
ei lienee argumentoitu
|
| nominalformer
|
| infinitiver
|
particip
|
|
|
aktiv
|
passiv
|
|
aktiv
|
passiv
|
| 1:a
|
argumentoida
|
presens
|
argumentoiva
|
argumentoitava
|
| 1:a translativ
|
|
perfekt
|
argumentoinut
|
argumentoitu
|
| 2:a
|
inessiv
|
argumentoidessa
|
argumentoitaessa
|
agent
|
argumentoima
|
–
|
|
|
–
|
|
| instruktiv
|
argumentoiden
|
–
|
nekande
|
argumentoimaton
|
–
|
| 3:e
|
inessiv
|
argumentoimassa
|
–
|
| elativ
|
argumentoimasta
|
–
|
| illativ
|
argumentoimaan
|
–
|
| adessiv
|
argumentoimalla
|
–
|
| abessiv
|
argumentoimatta
|
–
|
| instruktiv
|
argumentoiman
|
argumentoitaman
|
| 4:e
|
nominativ
|
argumentoiminen
|
–
|
| partitiv
|
argumentoimista
|
–
|
| 5:e
|
|
